Terveysliikunta on fyysistä aktiivisuutta, jossa liikkuminen tuo myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen. Terveysliikunta pyrkii mahdollisimman hyvään toimintakykyyn.
Se ei tuo erillisiä haittoja ja vaaroja sekä se on useasti toistuvaa sekä kohtuullisesti kuormittavaa.
Terveysliikuntaa on jatkuvaa kuten esimerkiksi rappusten käveleminen hissin sijaa tai kaupassa käynti kävellen toisin kuin autolla.
Terveysliikuntaa suositeltaisiin noin puolituntia kohtuukuormittavaa liikuntaa (kuten reipas kävely) 5-7 kertaa viikossa tai kuormittavaa noin 20 min-60 min, 3 kertaa viikossa.
On myös todettu että säännöllinen liikunta joka saa kehon voimaan hyvin, parantaa myös mielen laatua ja tällöin ihminen ei masennu niin helposti. Fyysisellä kunnolla on siis yhteyksiä myös psyykkiseen, sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunnan on myös todettu pidentävän ikää, riippumatta liikunnan muodosta, keholle pahaksi olevaa liikunta muotoa ei ole, jos tuntee rajansa eikä anna liikunnan tuottaa kipua, ellei lihasten kasvuun liittyvää kipua lasketa mukaan, joka on normaalia.
Terveyskunto koostuu erilaisista osa-tekijöistä jotka vaikuttavat terveyteen sekä toimintakykyyn. Se on sitä miten pystymme suoriutumaan päivittäisissä toiminnoissa. Se ehkäisee liikuntakykyyn vaikuttavia sairauksia
Osa-alueita ovat mm ;
- Tuki- ja liikuntaelimistö
- Liikehallinta
- Ryhti
- Lihasvoima ja -lihaskestävyys
- Sopiva paino (paino suhteessa pituuteen)
Fyysisen kunnon osa-alueilla on jokaisella oma vaikutus siihen, että elimistö pystyy suoriutumaan vaadituista tehtävistä ja ponnisteluista.
- Sydän- ja verenkiertoelimistö
- Tuki- ja liikuntaelimistö
- Kehon motorinen kunto
- Kehon rakenteelliset ominaisuudet (Paino, vyötärön ympärysmitta yms.)
Liikunnan ja liikkumisen vaikutukset elimistöön ja terveyteen
- Liikunnalla on suuri merkitys kansansairauksien hoidossa ja ehkäisyssä, kuten sydän- ja verisuonitautien, lihavuuden sekä diabeteksen hoitoon.
- Liikunta on tärkeää sydämen ja keuhkojen toimintakyvyssä sekä se myös parantaa verenkierron kulkua joka lisää hapen ja ravinteiden kiertoa ympäri elimistä.
- Aineenvaihdunta paranee ja myös lihasmassa kasvaa
- Keskushermostoon liikunta vaikuttaa positiivisesti sekä mielekäs liikunta parantaa ja luo hyvänolon tunteen ihmiselle.
- Lisää elinvuosia, jos liikunta on oikea oppista (vääränlainen liikunta eli esim. painojen nosto selällä voi vaikuttaa siten,että ihminen tarvitsee pysyvää kipulääkitystä voidakseen jatkaa lajiaan).
- Millainen rooli lähihoitajalla on liikuntaa ja liikkumaan ohjaamisessa?
Lähihoitajan rooli olisi tukea ja ohjata asiakkaita liikkumaan paremmin, kertoa liikuntasuosituksista ja myös ottaa puheeksi jos huomaisi, että liikunta voisi parantaa henkilön toimintakykyä sekä auttaa sairauden kanssa.
Motivoimisen tukemiseen lähihoitaja voisi keskustella asiakkaan kanssa siitä miksi hän ei haluaisi esimerkiksi liikkua, jutella asiakkaan kanssa tämän mieleisestä terveysliikunnasta mitä voisi tykätä tehdä kuten sienestäminen tai marjojen poimimimessa sekä lähihoitaja voisi itse osallistua asiakkaan kanssa siihen, jos asiakas saisi into siitä, että hänellä on ystävä mukana.
On myös tärkeää ohjata asiakas mieleisen liikunnan pariin, mikäli pitää musiikista voisi olla mukava aloittaa vaikkapa tanssiharrastus. Jos keskusteltaessa käy ilmi, että asiakas pelkää urheilla, tulee selvittää syy siihen ja rohkaista uudestaan, urheilun voi aloittaa kevyesti, jos on jäänyt traumoja esim. polven sijoiltaan menemisestä, luunmurtumista tai nyrjähdyksistä. Mikäli pelko on liian voimakas, voi aloittaa lajin, joka on turvallinen esim. jooga tai uinti (jos ei pelkää vettä). Monella on myös pelkoja uuden harrastuksen aloittamisesta ja monesti kysymyksinä ilmenee: "mitä jos olen liian vanha/nuori" tai "mitä jos olen ainut nainen/mies". Tuollaisissa tilanteissa kannustetaan pyytämään ystäviä mukaan tai kannustetaan siihen ettei iällä tai sukupuolella ole merkitystä. Lähihoitajan tulee olla ennakkoluuloton ohjatessaan ja silloin kun tukee asiakasta, määrätietoisuus, mutta tietynlainen nöyryys tulee aina olla asiakkaan kanssa työskennellessä.
- Anniina, Laura
