Liikuntavammaisuus

Meillä oli tunnin aiheena liikuntavammaisuus mihin liittyi juuri tuo edellinen postaus esteettömyydestä.
Katsoimme eri videoita, jotka liittyväit liikuntavammaisuuteen.
Toisessa videossa tytöstä oli tullut liikuntavammainen onnettomuudessa ja toisessa videossa tytöllä oli sairaus, jonka takia hän oli pyörätuolissa.
Liikuntavammaisuus siis voi johtua erilaisista asioista, mutta yhteisenä se rajoittaa siis henkilön liikkumista vamman tai sairauden seurauksena.

• Cp-vamma
• selkäydinvamma
• lihastaudit
• raajan puutos tai amputaatio
• neurologiset sairaudet 
• tapaturmat

Videot mitkä katsoimme tunnilla : Marikan päivä, Kaveriksi Peppi, Ratikkaa vahvempi tyttö 

Siinä, jos joku tahtoo katsoa :)

Millaisia tunteita ratikkaa vahvempi tyttö, kaveriksi Peppi ja Marikan päivä teissä herättivät? :)
Minusta (Laura) se oli aluksi surullista, mutta kun näki miten heidän elämänsä sujui sekä kuinka kuntoutus esimerkiksi ratikkaa vahvemmassa tytössä auttoi häntä harrastamaan vanhaa harrastustaan ei videot ollu niin surullisia enään.

Cp-vamma

Cp-vamma on äkillisesti tapahtunut vaurio aivojen liikettä säätelevillä alueilla (sikiöaikana tai varhaislapsuudessa) 

Sen muotoja ovat:

• Spastinen

      - Kohonnut lihasjänteys

• Ataktinen

      - Lihasten yhteistoiminnan vaikeus

• Dyskineettinen

      - Kontrolloimattomat liikkeet

Se vaikeuttaa mm.

• liikkeenhallintaa
• asennon ylläpitämistä
• motoriikan hallintaa

CP-vamman oleellisia liitännäisoireita ovat: aistitoiminnot, puhe, kommunikaatio, syöminen, kognitio, epilepsia ja älyllinen kehitysvammaisuus. 

Iän myötä oireet voivat usein muuttua, kasvukin voi vaikuttaa.

Vammat ja vaikeudet ovat eriasteisia ja erityyppisiä, yksilöstä riippuen.

Esteettömyys

”Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.Esteettömyys merkitsee mm.”

• palvelujen saatavuutta
• välineiden käytettävyyttä
• tiedon ymmärrettävyyttä
• mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon

http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/esteettomyys/

Ympäristö on esteetön kun on otettu huomioon, että jokaisella onnistuu esimerkiksi liikkuminen jossakin rakennuksessa, kuten invalideilla.

Rakennuksessa on hissi, eikä ole suuria kynnyksiä.

Esteetön ympäristö on silloin, kun se mahdollistaa jokaisen liikkumisen/elämisen sekä turvallisen ympäristön, mutta se voi tarjota myös itsenäistä asumista.

Kun pohjapiirustukset, jostakin rakennuksesta tehää ja suunnitellaan hyvin, voi se tulla halvemmaksi, kun se, että korjataan rakennusta sopivaksi toisillekkin ihmisille.

Esteettömyyttä voi tarkastella oviaukkojen leveyksien perusteella, onko taloissa hissejä, portaisiin laitettu "ramppi", tarpeelliset valaistukset (näkövammaisille), millaisia kynnyksiä/käytäviä (mahtuuko kääntymään). Linja-autoihin hydrauliikkajouset jotta pystytään varmistamaan lapsiperheiden pääsy rattailla sisälle ja ulos turvallisesti.

On myös tärkeää että mukana pystyy tulemaan sujuvasti mahdollinen avustaja tai opaskoira.

Kaupoissa ei ole ajateltu allergikkoja, tämän perustelen sillä että pahojakin allergisia reaktioita aiheuttavat kukat on laitettu suoraan pääovien eteen siten, ettei niitä voi kiertää vaan joutuu väistämättä kävelemään kukkienpölytyksen läpi ja saamaan pahimmassa tapauksessa astmakohtauksen. 

Eli saatiin tehtäväksi mennä katsomaan johonkin paikkaan sitä, miten siellä on huomioitu esteettömyys, joten menimme pasaatiin.

Miinukset

1. Parkkihalli ~ Jotkun invapaikat olivat sinänsä kaukana ovesta, mikä haittasi siten, että tie mitä pitkin mennään sisälle oli muutenkin todella ahdas ja jos miettii sitä, että sattuisi auto tulemaan vastaan niin siinä olisi todella ahdasta kulkea ja voi aiheuttaa myös vaaratilanteita.
2. Kahviloiden istumapaikat olivat todella ahtaat ja Hesen istumapaikoille oli kyllä todella ahdasta päässä siitä yhdestä kohtaa mistä sinne olisi päässy kun muissa oli portaita. 
3. Pihalla tie/suojatie on tehty mukulakivistä mikä vaikeuttaa pyörätuolilla liikkumista.
4. Joidenkin vaatekauppojen hyllyjen välit olivat todella pieniä.
5. Myös ahtaita ruokapaikkoja, kuten Kotkan subi, joka on todella ahdas paikka.
6. Torin puolelle kun poistutaan, niin siellä ei ole itsestään avautuvia ovia.

Ristiriitoja tulee ergonomian sekä esteettömyyden kanssa tilanteissa, jossa myyntitiskit ovat normaalia korkeammalla.

Plussat

1. Vaikka pyörätuolin kanssa tulisi pientä kiertoa pasaatissa, niin on otettu huomioon myös he.Siellä on hissejä sekä ihan pyörätuolihissejä.
2. Pasaatissa oli ramppeja sisäänkäynnillä 
3. Melkein joka sisäänkäynnillä ovet avautuvat itsestään
4. Myös vaunuja työntävät ihmiset huomioitu :)
5. Rappusten "kynnykset" ovat hyvin merkattu.

(Ylempänä olevat kuvat googlesta ja alemmat itse kuvattu)

Perhekuntoutus

Mitä perhekuntoutus on?

Se on keino turvata lasten ja perheen hyvinvointi, osaltaan se voi myös auttaa perheen eheytymisessä. Siinä arvioidaan vanhemmuutta, tuetaan lapsiperhettä arjentoiminnoissa. Se voi olla myös voimavarojen suunnitelmallista tukemista, mikäli löytyy keinoja tukea tätä perhettä. 

Mitä sisältää?

Perhekuntoutuksen toteuttajina toimii mm. seuraavat tahot:

• Perhe- ja kasvatusneuvola

Auttaa ja tukee vanhempia lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa, sekä kysymyksissä. Yhteyttä voi otta myös jos perheessä ilmenee vuorovaikutusongelmia esimerkiksi traumasta johtuen. Pyrkii edistämään vanhempien yhteistyön toimivuutta. Siellä työskentelee mm. psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, lastenpsykiatri ja toimistotyöntekijöitä.

• Perhetyö

Sosiaalitoimiston kautta saatava apu perheen arjen ja jaksamisen tukemiseen. Apu on tarpeen mukaista esim. ulkoiluapua, lasten/lapsen hoitoapua, keskusteluapua jne. on saatavilla. Keskeinen tarkoitus on lapsen edun turvaaminen. Kontrolli on aina läsnä, joten se ei ole pelkästään tukea perheelle. Pääasiassa toimihenkilönä on perhetyöntekijä.

• Lastensuojelu  

Lastensuojelu jakautuu ehkäisevään lastensuojeluun sekä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun.

Ehkäisevä lastensuojelu

• Peruspalvelut kunnissa; Äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, terveydenhuolto
• Ei edellytä perheitten olevan lastensuojelu asiakkaita.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

(Kuva on googlesta)

• Alkaa kunnan sosiaalitoimesta; hakemuksesta, lastensuojelutarpeen arviointi pyynnöstä tai lastensuojeluilmoituksesta.
• Asiakkuus alkaa kun lapsesta on tehty päätös lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä tai lapsi sijoitetaan kiireellisesti.

Tukihenkilötoiminta

Tukihenkilö viettää tuettavan kanssa aikaa eritavoin; harrastukset, elokuva, ulkoilu yms..

Tukihenkilö tukee lasta ja voi olla todella tasapainoittavaa lapselle sekä vanhemmalle. Vanhempi saa rauhassa käydä vaikka lenkillä tai kaupassa sillä aikaa kun lapsi on tukihenkilön kanssa vaikka puistossa leikkimässä.

Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja apu voi olla todella suuri lapselle ja tämän vanhemmille.

Tukihenkilö voi toimia lapselle erilaisina roolimalleina sekä tukee lapsen/nuoren kasvua sekä kehitystä.

Tukihenkilötoiminnan järjestää erilaiset lastensuojelujärjestöt sekä tuettua asumista nuorille järjestö.

Tukiperhe

Tukiperhetoiminta avustaa vanhempia, joilla voimavarat ovat todella vähissä. Vanhemmat saavat tukiperhetoiminnan avulla vanhemmat saavat omaa aikaa kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa viikonlopunaikana. Tukiperhe voi ottaa lapsen hoitoon joko päiväksi taikka yöksi, riippuen siitä mitä on vanhempien kanssa sovittu.

Tukiperheellä pitää olla

• Aikaa ja tilaa lapselle
• Halu huomioida ja vastata lapsen tarpeisiin ja tukea häntä.
• Kyky kohdata erilaisuutta
• Pystyy toimia yhdessä lapsen vanhemman ja sosiaalityöntekijöiden kanssa
• Myönteinen sekä avoin
• Sitoutumiskykyä asiaan sekä joustavuutta

Koko perheen arviointi- ja hoitojaksot

Hoitojakso suunnitellaan yksilöllisesti tarpeiden mukaan, jonka jälkeen suunnittelua aletaan toteuttaa ja lopuksi arvioidaan miten edistystä on tapahtunut, ja onko vielä tarvetta jatkossa kyseiseen hoitoon/hoitojakson jatkamiseen. 

Sijoitus kodin ulkopuolelle

Lastenkodit
Lasten kodissa on joko huostaan otettuja ja tukitoimenpiteenä sijoitettuja lapsia.
Tämä on viimeinen vaihtoehto joka otetaan käytäntöön, eli silloin kun lapsen terveys/hyvinvointi on vaarassa. Myös lapsen vanhempi voi ottaa yhteyttä asiasta mikäli kokee ettei pärjää lapsen kanssa/kykene huolehtimaan tästä.

esim. vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsesta alkoholismin, huumeiden tai väkivaltaisuuden takia.

Sijaisperhe
Kun lastensuojelullisista syistä päädytää huostaanottamaan lapsi, voidaan se sijoittaa sijaisperheeseen, joka ei laillisesti ole perhettä. Toimii perheenä biologisten/laillisten vanhempien sijasta ja antaa mahdollisuuden elää normaalia/hyvää elämää. Sijaisperheen vanhemmat ovat koulutettuja. Myös lapsen biologiset vanhemmat voivat olla osallisena lapsen sijoituksessa sijaisperheeseen, mikäli haluavat antaa lapsen pois. Lapsi voi olla sijoitettuna 18-21-vuotiaaksi asti.

Ammatillinen perhekoti
Lain mukaisen luvan saanut perhekoti, jonne sijoitetaan vaikeahoitoisia lapsia (ei pystytä sijoittamaan sijaisperheeseen). Enintään 4 hoidettavaa lasta/nuorta, omat lapset mukaanlukien. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa joudutaan hoitamaan sisaruksia. Ammatillisella perhekodilla tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta ja sen laadusta.





Perhekodit

Millaista on perhekodin elämä?
Se on normaalia elämää, jota eletään ammattihenkilöiden kanssa. Tavoitteena on antaa rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö, jossa asetetaan tietyt rajat/säännöt joita noudatetaan. On myös tärkeää, että pystyy rakentamaan luottamuksen lapseen/nuoreen, joka on tullut mukaan kyseisen perheen elämään. Perheellä voi olla hyvät mahdollisuudet tarjota erilaisia harrastuksia ja he pyrkivät täyttämään kaikki tarpeet joita lapsella on, heidän tarkoituksensa ei ole korvata biologisia vanhmepia. Perheellä voi olla erityis osaamisia, kuten vammaistyö, neurologiset ongelmat, murroikäiset lapset jne. 

Mitkä asiat voivat aiheuttaa ristiriitoja perhekodissa?

Ruokailutottumukset
Kotiintuloajat
Pukeutuminen
Kotityöt
Läksyjen teko
Yökyläilyt
Kavereiden vierailuajat
Kouluunmeno (mikä on riittävä syy olla pois koulusta esim. päänsärky, pahoinvointi, kuume)
Uskonnollisuus (esim. ilta-/ruokarukous)
Hiustenvärjäys
Meikkaaminen
Kavereiden ikä
Seurustelu

Lähihoitajan työ perhekodissa on varmasti hyvin vaihtelevaa, eikä yksikään päivä olisi samanlainen. Uhma-/murrosikäiset ovat varmasti haastavia jos lapsi on vastahakoinen asumaan perhekodissa, vaikka se olisikin lapsen etu. 

Tehtäviä ja vastuita joita lähihoitajalle kuuluu perhekodissa:

• Ulkoilisi lasten kanssa
• Tekisi ruokaa
• Siivoaisi
• Asettaisi rajoja
• Toimisi joustavasti tietyissä asioissa (ulos pääseminen)
• Jakaisi kotitöitä lasten kesken (ikä huomioidaan)
• Toimisi kuuntelijana, keskustelijana ja tukijana lapsille
• Lasten terveydestä huolehtiminen

Haastavinta voisi olla keskustelu murroikäisten kanssa ja se että pitäisi koko ajan toimia ammatillisesti.

Palkitsevinta olisi se että tietää lasten olevan hyvässä hoidossa ja että pystyy auttamaan tarpeiden mukaisesti. On myös palkitsevaa se, että voi saada kiitosta lapsilta ja mahdollisesti myös biologisilta vanhemmilta, mikäli he osaavat suhtautua asiaan järkevästi.

Lastensuojelulaki 
Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapselle mm. turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys, sekä erityistä suojelua. 
Sen keskeisimpiä periaatteita on:
• lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen • vanhempien tukeminen kasvatuksessa ja huolenpidossa • perheen ongelmien ehkäiseminen ja niihin ajoissa puuttuminen • lapsen edun huomioiminen
Kun lapsen etua arvioidaan, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 
• tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet • mahdollisuuden saada ymmärrystä ja hellyyttä, sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa • toivomuksia ja taipumuksia vastaavan koulutuksen • turvallisen kasvuympäristön, sekä fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden • itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen • mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa omiin asioihinsa • kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Kun lastensuojelua toteutetaan, on huomioitava lapsen mielipide, iästä ja kehitystasosta riippuen. 
12 vuotta täyttänyttä lasta on kuunneltava häntä koskevissa asioissa. 

Lapselle määrätään edunvalvoja huoltajan sijasta jos:
• on perusteltu syy, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa • edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. 
Sijaishuolto Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä muualla kuin kotona. Sitä voi järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsi voidaan sijoittaa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kuntoutuminen ja kuntoutus

Elikkäs jos saatais teksti julkastua, ennenku taas katoaa.. :D

Tämä on siis ensimmäisen tunnin aihe, missä meidän piti etsiä ja pohtia yhdessä mitä on kuntoutuminen ja kuntoutus.

Mitä on kuntoutuminen?

• Prosessi, joka vaatii asiakkaan omaa sitoutumista, kasvua sekä muutosta henkisesti, psyykkisesti yms..
• Tavotteita pienille ja pidemmille askelväleille, tavoitteellista toimintaa.
• Se lisää asiakkaan toimintakykyä sekä lisää elämänhallinnan tunnetta ja/tai sopeutumista nykyiseen elämäntilanteeseen ja omien vahvuusten löytäminen
• Minäkuvan vahvistamista.

Mitä on kuntoutus?

Kuntoutus jaetaan neljään eri toiminta-alueeseen 

• Lääkinnällinen kuntoutus

Sopeutumisvalmennus

Laitoskuntoutus

Kuntoutusohjaus

Terapiat

Kuntoutustutkimukset

Apuvälinehuolto

• Sosiaalinen kuntoutus

Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden paluuta yhteiskunnan normeihin, jotta olisi edellytyksiä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Näin syrjätyneet saadaan pärjäämään arkielämän tilanteissa.

• Ammatillinen kuntoutus

Ehkäistään työkyvyttömyyttä ja/tai parannetaan työ- ja ansiokykyä jos sairaustunut/vammautunut on vaarassa joutua työttömäksi.

• Kasvatuksellinen kuntous

Kasvatuksellinen kuntoutus kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Siinä pyritään edistämään erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien  fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Yhteistyössä kasvatuksellisessa kuntoutuksessa on päiväkoti /koulu, neuvola, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, fysioterapeutti yms..

Tuetaan kuntoutujan toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, sosiaalisia puolia (yhteisöön kuulumisen tunne, ystävät, työ, koulu yms.).

• Kuntoutus voi kohdistua kaiken ikäisiin.
• Kuntoutus on suunnitelmallista, jossa huomioidaan tarve, voimavarat sekä avuntarve.
• Tuetaan asiakasta fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti.
• Erilaisten kuntoutusta tukevien apuvälineiden/hoitojen käyttö.
• Yksilöllistä tai ryhmässä tapahtuvaa. Jokaisella tietenkin yksilöllinen suunnitelma, mitä kautta lähdetään tukemaan kuntoutumista.

Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset

Aktiivista liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2h päivässä, etenkin ulkoliikuntaa, mutta sisäliikuntaa myös. Lasten ja nuorten tulisi liikkua monenlaisessa ympäristössä, jotta siinä olisi erilaisia haasteita esim. metsä, sisällä kiipeilypuut jne. Ympäristön tulisi kannustaa lapsia/nuoria liikkumaan, joten autiot paikat ilman virikkeitä eivät täytä tätä kriteeriä. Kesällä lapsia voi viedä uimaan, eikä se edes maksa mitään, jos uimarannalle menee.



 Musiikki tai muu rytmittely voi auttaa lapsia pitämään liikunnasta, sekä myös aikuisen oikeanlainen ohjaus. Erilaiset kilpailut voivat olla hyväksi lapsille, jolloin he saavat onnistumisen tunteita liikunnasta. Liikunnan tulisi olla mielekästä kaikille, sekä sen tulee olla lapsille omaehtoista.

Lasten liikkuminen on tärkeää motoriikan sekä kognitiivisten kykyjen suhteen, mutta se kehittää myös lasten sosiaalisuutta sekä yhteisössä oman minänsä löytämistä.

Liikuntavälineinä voi olla mm. pyörät, hyppykepit, luistimet, sukset, pulkka jne.

Niiden tulisi olla helposti saatavilla, jolloin liikkuminen mahdollistuisi paremmin. 

Erilaiset liikeharjoitteet auttavat parantamaan koordinaatiokykyä, tasapainoa, sekä lihaksia. Meidän tehtävämme on siis antaa lapsille tämä mahdollisuus ja ohjata heitä toimimaan oikein erilaisten välineiden kanssa.

Liikuntaa on monenlaista; aerobista, hyötyliikuntaa, kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoa.

Erilaisia liikunnallisia menetelmiä, joita voi kuntoutuksessa käyttää, jotka kehittää lihaksia ovat esim. uinti, jumppa, pyöräily, myös erilaiset pelit ja leikit soveltuvat päivittäiseen liikunnan tarpeeseen.

KUVIEN LÄHDE: KAHDEN KIRJOITTAJAN OMIA KUVIA.


Mitä jos lapsi ei innostu kilpailuista muiden lasten kanssa tai hän ei pärjää niissä eikä onnistumisen tunnetta näin ollen synny? 
Lasta voisi yrittää houkutella sekä voisi yrittää jutella lapsen kanssa siitä miksi hän ei halua? Mikä olisi hänen mielestä kiva leikki tai peli mistä hän tykkäisi tai alottaisi jostaan pienestä leikistä pienen ryhmän kanssa.

 millä muilla keinon tämän onnistumisen tunteen voisi saada aikaan? 

Arkitoiminnoissa kehumisessa, kuten lapsi sai itse laitettua kengät jalkaan tai laittoi itse lelut pois leikin jälkeen.
Onnistumisen tunteen voi luoda positiivisessa ympäristössä sekä lapsille onnistumisen tunnen lähde on useasti uuden taidon oppiminen !

kasvatuksellinen kuntoutus

Kävimme tunnilla läpi sitä mitä kasvatuksellinen kuntoutus on ja kerromme blogissa, mitä meille jäi asiasta mieleen.

Elikkäs se mihin se kohdistuu "ikäryhmänä" niin lapset ja nuoret, joilla on kehityksessä viivettä tai häiriöitä.

Keskustelimme ja mietimme minkälaisia viiveitä ja häiriöitä voisi olla, tässä muutama:

ADD (Attention Deficit Disorder)

Tarkkaavaisuushäiriö johon ei liity hyperaktiivisuutta toisinkuin

ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) johon liittyy hyperaktiivisuus ja on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.

Kehitysviiveen tai -häiriön huomatessa autetaan lasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tämän tarpeen mukaan johon vaikuttaa mm. lapsen ikä ja kehitystaso.

Koulussa erityisopetusta tarvittavaa lasta tuetaan Hojksilla.

Hojks? (Henkilökohtainen opetusjärjestelyjä koskeva suunnitelma)

• Opetus yksilön tarpeen mukaan
• laaditaan yhdessä oppilaan (jos pystytään), huoltajien, opiskelijahuollon, opettajien ja aikaisempien koulujen edustajien kanssa.
• Oppilas etenee omaan tahtiin

Kasvatuksellisessa kuntoutuksessa käytetään kolmiportaista tukea, johon kuuluu mm. yleinen-, tehostettu- ja erityinentuki. 

Yleinentuki ja sen muodot ovat mm.: eriyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetus, kerhotoiminta, sekä aamu ja iltapäivätoiminta ovat yleisimpiä muotoja jotka näkyvät kaikkien 1&2 luokkalaisten arkipäivässä.

-->Voidaan tehdä opetussuunnitelma

-->Pedagoginen arvio

Tehostettutuki ja sen muodot, johon kuuluu mm: Oppimishuollon tuki, oppimissuunnitelma, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus.

-->Opetussuunnitelma tehtävä

-->Pedagoginen selvitys

Erityinentuki ja sen muodot mm.: Oppilaan ohjaus, oppilashuollontuki, HOJKS, apuvälineet yms.,  avustajapalvelut ja kokoaikainen erityisopetus.

-->HOJKS tehtävä

Verkostokartan avulla voi kartoittaa elämässäsi tärkeitä ihmisiä, jotka ovat sinua lähellä.

Verkostokartta voi kertoa siitä, millainen tukiverkosto ihmisellä on, ihminen huomaa itse yllättäviä asioita, kuten kuinka paljon hänellä ihmisiä on ympärillään. Tieto asiasta voi helpottaa henkilön itsensä mieltä, kun huomaa ettei ole asiansa kanssa yksin. Se voi kertoa myös siitä, onko ihminen valmis käsittelemään asioita itsensä ja muiden kanssa.

Kuntouttava työote

Kuntouttava työote

Kuntoutujaa avustetaa, muttei tehdä puolesta asioita jos hän selviää itsenäisesti tai avustettuna.

Tavoitteena

• Parantaa kuntoutujan toimintakykä sekä auttaa ottaa kykyjään käyttöön.
• Kuntoutuja ottaa vastuun omasta kuntoutuksestaan, asettaa omat tavoitteensa
• Kuntoutujan voimaantuminen tai toimintakyvyn ylläpitäminen sekä myös tuntemusta oman elämänhallintaan

Periaatteet

• Tukea toimintakykyä eri osa-alueilta, avustaa ja ohjata tarvittavan verran ja hyödyntää asiakkaan omia voimavaroja.
• Pyritää kuntoutujaa tunnistamaan, lisäämään ja hyödyntämään voimavaroja

Täällä me pohdimme miten olemme toteuttaneet tai voisimme toteuttaa kuntouttavaa työotetta hoitotyössä.

Toteutimme hohu-jaksolla sitä siten, että havainnoimme alussa asukkaiden omia voimavaroja, joita hyödynsimme erilaisten päivittäisten toimintojen aikana.

 

Olemme kannustamalla sekä ohjeistamalla pyrkineet, että asukkaat voisivat tehdä asioita itse, kuten pukeutua, peseytyä, liikkua sekä syödä esimerkiksi.

Kuntoutuksen jakso on vasta alussa, mutta totetutimme sitä mahdollisemman paljon miten osasimme niin hohu-jaksolla, kuuntelimme, ohjasimme, avustimme ja autoimme, huomioimme yksilöllisesti asiakkaidemme voimavarat ja avuntarpeet.

Mitä uhkia voi olla kuntouttavalle työotteelle?

Hoitajien kiire

Asukkaan tai hoitajan välinpitämätön asenne työotetta kohtaan sekä motivaation puute.

Kielimuuri

Sairaudet

Ympäristö ( kuten liian pienet tilat)

Osaamattomuus

Kuntouttava työote vaatii hoitajaltakin oman osuuden

• hoitajalla pitää olla opittua tietoa ja taitoa sekä tietää asiakkaisen taustaa sekä nykyistä tilannetta.
• Hoitajan täytyy olla oikeasti myös kiinnostunut parantamaan kuntoutujan toimintakykyä tai säilyttämään mahdollisimman pitkään hänellä olevat kyvyt.
• Tulee olla sosiaalisia taitoja sekä halua kehittää osaamistaa.
• Käyttää erilaisia menetelmiä luovasti.
• Myös osata havannoida asiakkaita, esimerkiksi kognitiivisiä taitoja, lääkehoidon vaikutusta (jos sellainen on) taikka aistitoimintoja.
• Suunnitella päivää, joustaa sekä tehdä muutoksia.
• Olla kannustava ja ohjaava.

jne.

Minkälaisia voimavaroja voi olla eri-ikäisillä

Lapset

• Uuden asian oppiminen ja oppimisen tunne.
• Ulkoilu
• Lepo/uni
• Ystävät
• Perhe
• Harrastukset
• Leikki
• Lemmikit
• Terveys/hyvinvointi

Nuoret

• Osaaminen ja osaamisen tunne
• Ystävät
• Koulu/opiskelu
• Lemmikit
• Perhe
• Harrastukset
• Vierailut kavereilla jne.
• Kotiintuloajat
• Vanhempien joustavuus/kuri
• Terveys/hynvinvointi

Aikuiset

• Työ
• Varallisuus/talous
• Perhe
• Lemmikit
• Ystävät
• Terveys/hyvinvointi
• Harrastukset

Vanhukset

• Perhe/lapsenlapset
• Varallisuus
• Lemmikit
• Terveys/hyvinvointi
• Naapurit
• Ystävät

Motivaatio

Mikä voi saada ihmisen motivoitumaan/ miten voisit motivoida ihmistä?

Ihmisen motivoimiseen voi olla monia avaintekijöitä esim. tieto siitä että voi asua omassa kotonaan, jos/kun kuntoutus onnistuu tai vaikkapa se, että kipu lievittyy, kävely helpottuu jne.
Omaiset ovat myös hyvä motivaation lähde monelle kuntoutujalle.
Vanhan tärkeän harrastuksen jatkaminenkin voi olla suuri motivaation saamisen lähde etenkin nuorille, sillä se on paikka missä nuoret ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä omien ikätoverien kanssa.

Psyykkisen toimintakyvyn arviointi

Miten psyykkistä toimintakykyä voidaan arvioida?

Olemme huomanneet etsiessämme tietoa, että psyykkistä toimintakykyä voi arvioida eritavoin.

Arviointia tehdään ihmisen kokemuksen perusteella, sitä voi arvioida vaikkapa psykologisilla testeillä, havannoimalla, taikka vapaamuotoisella haastattelulla. Psyykkistä toimintakykyä voidaan arvioida myös erilaisilla mittareilla esim. mini-mental state examination (muistitoimintojen arviointi) ja DEPS-asteikko (masennuksen huomioimiseen) 

Havannoinnissa tulee huomioida ainakin

• Muutoksia ulkoisessa olemuksessa, esimerkiksi ilmeistä sekä eleistä ja liikkeistä
• Miten selviytyy arjesta.
• Sosiaalisten suhteiden huomioiminen
• Huomioi jos asiakkaalla on sairauksia, jotka vaikuttavat psyykkeeseen.
• (Mahdollisen lääkehoidon vaikutusten seuranta)

Vapaamuotoinen haastattelu

• Asiakasta itseään
• Läheiset
• Henkilöitä, jotka kuuluvat asiakkaan elämään jotenkin (esim, työelämässä ja koulussa jne..)

Millaisia kysymyksiä esittäisimme?

Asiakkaalle 

Millaiset välit ovat perheen kanssa?

Millaisena koet itsesi?

Mitä ajattelet tällä hetkellä?

Millaisia haasteita kohtaat arjen tilanteissa?

Kuinka pärjäät työ-/kouluelämässä?...vai oletko eläkkeellä?

Millainen lapsuutesi oli?

Mitä tulee ensimmäisenä lapsuudestasi mieleen?

Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Millainen on avuntarpeesi?

Millaisena oireilu alkoi? Milloin?

Läheisille

Oletteko huomanneet muutoksia ulkoisessa olemuksessa?

Kuinka selviytyy arjen haasteista?

Onko suvussanne vastaavia sairauksia/oireita?

Minkälaista apua tarvitsee?

Millaisia oireita olette havainneet?

Minkälaisia kriisitilanteita on ollut lapsuudessa?

Verkostokartta

Verkostokartan avulla voi kartoittaa elämässäsi tärkeitä ihmisiä, jotka ovat sinua lähellä.

Verkostokartta voi kertoa siitä, millainen tukiverkosto ihmisellä on, ihminen huomaa itse yllättäviä asioita, kuten kuinka paljon hänellä ihmisiä on ympärillään. Tieto asiasta voi helpottaa henkilön itsensä mieltä, kun huomaa ettei ole asiansa kanssa yksin. Se voi kertoa myös siitä, onko ihminen valmis käsittelemään asioita itsensä ja muiden kanssa.

Psyykkinen toimintakyky

Mitä on psyykkinen toimintakyky ja mitkä ovat sen osa-alueet?
Mitä kuuluu psyykkiseen kuntoutumiseen, kuntoutumisen tukemiseen ja kuntoutukseen.

Lukemamme tiedon perusteella psyykkinen toimintakyky on kyky selvitä elämäänsä kuuluvista tehtävistä, kuten ihmisellä on todellisuuden taju, hän pystyy mukautuu arjen eri rooleihin sekä hän pystyy käsittelemään ongelmia ja tietoa sekä tietää itse mihin on kykenevä.
 Pystyy käsittelemään elämäänsä realistisesti eri osa-alueilta.
Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueisiin kuuluu ainakin kognitiivinen toimintakyky joka sisältää muistin, uuden oppimisen, tiedon käsittelykyvyn, kielellisen toiminnon sekä toiminnan ohjauksen ( esimerkiksi aloitekyky tehdä asioita, suunnitella, joustaa niissä sekä kyky tehdä toimintoja ulkoisista häiriöistä huolimatta.)

Psyykkiseen kuntoutukseen  kuuluu, että vahvistetaan positiivisesti kuntoutujan minäkuvaa itsestään, havannoidaan asiakkaan tarpeita, sekä avustetaan selviytymään arjen eri haasteista.
Kuntoutumisessa on tärkeää, että asiakas löytää motivaatioo kuntoutumiseen erilaisten voimavarojen kautta, kuten meillä voimavaroja on perhe, ystävät sekä oma asenteemme, joillekkin se voi olla harrastus tai lemmikit.
Kuntoutumisessa vaaditaan, että on oikeasti sitoutunut hoitoonsa ja asettaa pieniä tavoitteita sekä lyhyelle, että pitkälle ajalle, me lähihoitajaopiskelijoina ja tulevina lähihoitajina voisimme tukea asiakkaiden kuntoutusta siten, että olisimme läsnä ja kuuntelisimme jos asiakkaillamme on tarvetta keskustella asioista ja neuvoisimme mistä apua saa tarvittaessa.

Tukisimme arjesta selviytymisessä erilaisilla tavoilla kuten toiminnan ohjauksella yms.















Minäkuva on käsitystä itsestään (millanen minä olen, missä olen hyvä) ympäröivään maailmaan suhteutettuna, minäkuva muuttuu ja kehittyy koko elämän ajan, siihen vaikuttaa onnistumiset ja vastoinkäymiset.

Vuorovaikutusta

DIALOGI

Dialogi on vuorovaikutusta ja yhteistyötä, pääasiassa sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisellä tulee halu kuunnella ja tulla kuulluksi ja syntyisi oikea kiinnostus vuorovaikutukseen, jotta kaikki saisivat jotain uutta sisältöä elämäänsä. Vaikeaa dialogissa on luoda vuorokuuntelua niin että ammattilainen ei käyttäisi asiantuntijakieltä, jolloin vuorovaikutus olisi mukavampaa asiakkaan kannalta, erilaisuuden ja moninäkökulmaisuuden hyödyntäminen.

MITÄ SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY ON?

Sosiaalinen toimintakyky esiintyy ihmisen elämän jokaisessa tilanteessa. Osaako suoriutua erinäisistä tilanteista ja rooleista (esim. äiti, tytär, ystävä, puoliso).

Sosiaaliseen toimintakykyyn voidaan sisällyttää seuraavat asiat

·         luonnollinen vuorovaikutus

·         läheisyys

·         osallisuus yhteisölliseen elämään

·         kyky huolehtia itsestään

·         tietoisuus oikeuksista

Sosiaalista tukea ihminen saa verkostostaan sekä yhteiskunnan palvelujärjestelmästä.

Psyykkinen kuntoutus

Kuntoutuksen tarve on antaa kuntoutujalle hänen tarpeitaan vastaava kuntoutus.
 Eri kunnilla voi olla suuret kunta kohtaiset erot mielenterveyspalveluissa.
Kuntoutuksen tarve vaihtelee yksilökohtaisesti.

Ihminen sairastuu usein psyykkisesti sairauden tai sairastumisen myötä, tämä ilmenee useimmiten masennuksena tai ahdistuksena. Tilapäisesti nämä ovat normaaleja ihmiselle eri sopeutumis vaiheiden tullessa esiin esim. läheisen kuolema, rahahuolet tai ystävyys-suhteen hajoaminen, mutta jatkuvana oireiluna psyykkeen hajoaminen voi vaikuttaa arkitilanteisiin ja ihmisen pärjäämiseen. 

Alkoholi tai miksei muutkin päihteet vaikuttavat myös psyykkeeseen, henkilön on vaikea huomata tilannetta useimmiten itse, joten hän tarvitsee jonkun ohjaamaan itseään, että pääsee hakemaan apua. Jos psyykkeen romahdus alkaa olla kroonista tulisi hakea ammattihenkilöltä apua, mikäli lääkäri tai joku muu ammattihenkilö ei ole huomannut asiaa aiemmin.

Apua saa mm. Psykiatrilta/psykologilta Mielenterveystoimistosta Kriisikeskuksista (ei tarvitse lähetettä)

Vaihtoehtoisesti on ryhmäterapioita ja vertaistukea.

Psykiatrisen kuntoutustyöryhmän asiakkaat tarvitsevat tukea ja ohjausta - Psyykkisen sairauden oireiden kanssa - Sairauden oireiden lievittymisessä ja uusiutumisen ehkäisyssä - Voinnin seurannassa - Lääkehoidon toteutumisessa - Sosiaalisissa taidoissa - Toimintakyvyn ylläpidossa - Arjen haasteissa - Tulevaisuuteen suuntautumisessa (opiskelu, työ, harrastuneisuus)

Meidän mielestä psyykkinen kuntoutus tarkoittaa sitä mitä ihmisen päässä liikkuu ja "mikä on huonosti ajatusmaailmassa". Esimerkiksi jos jollakin on itsetuhoisia ajatuksia, niin kuinka ne saa pois kuntoutettavan mielestä.
Tapa jolla tilanteessa voi toimia on kertoa asiakkaalle, kuinka paljon hänessä on hyviä puolia ja ihmisiä ympärillä jotka välittävät. Asiakkaalta voi myös kysyä itseltää mitkä ovat hänelle tärkeitä asioita ja kenestä hän välittää. Psyyke on pään sisällä/ajatusmaailmassa tapahtuvia asioita. Pystyykö käsittelemään vastoinkäymisiä?
Osaako sopeutua uusiin tilanteisiin?
Ymmärtääkö oikean ja väärän erot? Tunteeko sympatiaa tai empatiaa?
Osaako käsitellä vihaa, surua tai kiihtymisen tunnetta?
Psyykkinen kuntoutus on erilaista, joillaan tuetaan todellisuuden tajua harhoista, kuten onko tuo henkilö oikeasti tuossa vai onko se hänen harha, psyykkistä toimintakykyä ajatella asioita, kuten arjen eri rooleihin mukautumista sekä parantamaan asiakkaan elämänhallintaa erilaisissa asioissa.

Psyykkinen kuntoutuminen on ihmisen oman ajattelun tutkimista, asioiden hyväksymistä, sekä tulevaisuuden pohtimista. Kuntoutujan on oltava sinut sairautensa/vammansa kanssa, jotta se ei aiheuttaisi epätoivoisuutta tai pilaisi motivaatiota. Se voi olla myös mielenterveysongelmista tai psyykkisen sairauden kuntoutumista. Kuntoutujan on oltava selvillä kaikista mahdollisista avuista/tuista joihin hänellä on oikeus, jotta tämä ei tuottaisi lisää päänvaivaa, sillä sitä on tarpeeksi jo sairauden/vamman hyväksymisessä. Hänen on saatava myös keskusteluapua, jos hän sitä haluaa esim. kuntoutusohjaajan, hoitajan tai psykologin kanssa. Psyykkiseen kuntoutumiseen kuuluu mm. tukiverkosto, johon voi kuulua vaikkapa sukulaisia, ystäviä tai kuntoutuksen ammattilaisia. Lisäksi myös vertaistukiryhmät voivat auttaa kuntoutujaa, sekä motivoida tätä. Lääkkeillä voidaan myös tukea kuntoutujan psyykkistä puolta esim. masennusta, jos tilanne sitä vaatii.

Arvot kuntoutuksessa

Työyhteisön arvot

Organisaatiokulttuuri on esimerkiksi, jonkun työyhteisön yhteistä ajattelu- ja toimitapoja, kuten sisäisesti/keskeisesti tapahtuvaa ohjausta ja vuorovaikutusta. Siihen kuuluu johtaja ja alemmat tahot (työntekijät). Organisaatioon kuuluu tietty ilmapiiri, josta pyritään pitämään kiinni, jotta kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä. Toimintatavoista sovitaan organisaation kesken, johon kuuvulat perusnormit

Yhden asiakirjan mukaan se tarkoittaa arkikielellä työyhteisön henkeä, pitkiä perinteitä, ilmapiiriä, suhtautumista erilaisiin tilanteisiin, arvopohjaan, sosiaalisten suhteiden hienarkiaa sekä vielä hyväksyttyjä tapoja.

Organisaatiokulttuurilla on laaja käsite sekä erilaisia näkökulmia. Niihin pääsee tästä!

"Jos toimii vastoin organisaatiokulttuuria, on kuin narulla yrittäisi työntää
"

Suomalaisen työelämän vahvuuksiin kuuluvat hyvät kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet.
Eettisiin kysymyksiin kuuluu mahdollisimman oikean tai hyvän päätöksen tekeminen ja/tai toimintatavan valitseminen eri tilanteissa, mikä edellyttää erilaisten näkökulmien huomioon ottamista ja arvovalintojen tekemistä.
Vanhustyössä eettisesti haastaviksi koetaan esimerkiksi intiimit tilanteen potilastyössä, toiminta vaativien asiakkaisen sekä heidän omaisten kanssa.
Kuormittavaa voi myös olla voimakas ja toistuva epätietoisuus tai epävarmuus sitä, mikä olisi oikea toimintatapa kyseisessä tilanteessa.
Tälläistä kuormittumista voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää koulutuksella, työnohjauksella ja keskustelemalla sekä sopimalla toimintatavoista työyhteisössä ja organisaatiossa.
Eettisesti ja moraalisesti kestävä työ saa aikaan laadukasta työtä ja edistää työntekijän jaksamista.

Yhteiskunnan arvot

Suomalaisen yhteiskunnan arvot nykypäivänä 

Kuntoutuksen arvot

• Ihmisarvo
• Luotettavuus
• Rohkeus
• Oikeudenmukaisuus
• asiakaslähtöisyys
• onnellisuus

On hyvä, että itsemääräämisoikeus on jokaisella ihmisellä, sillä se osoittaa arvostusta jokaista yksilöä kohtaan. 

Asiakas saa itse osallistua omaan kuntoutukseensa ja kertoa omia näkökulmiaan, mikä olisi hänen mielestään mukavin tapa aloittaa prosessi. Tämä on myös tärkeää eettisesti, sillä kun olemme asiakaspalvelu ammatissa, niin meidän tulee kuunnella heidän omia mielipiteitään ja tehdä myös päätöksiä sen mukaisesti.

Onko Suomi niin hyvinvointi valtio mitä oletetaan?

Kuinka moni hoitoalan ammattilainen ottaa huomioon oikeasti asiakkaan toiveet ja kunnioittaa hänen päätöstään?

Miten työpaikka kiusaamisesta voisi päässä eroon?

Onnellisuus arvona, mutta kenen onnellisuus?

Miten asiakaslähtöisyyden huomaa työssä?

Mitä on ihmisarvo?

Kuntoutuksen historia

Kuntoutuksen historia

Sosiaaliturvan kehitysvaiheet

Sosiaalipolitiikan kehitys voidaan jakaa seuraaviin kausiin:

1.      Sosiaalipolitiikan "esihistoria" ennen 1800-lukua, Englannissa ennen 1700-lukua

2.      Köyhäinhoito ja vammaishuolto1800-luvulta

-  Perustui tarkastukseen

-  Toimittiin hyväntekeväisyyden varassa.

-  Orvot, vanhukset, vammaiset yms. pistettiin laitoksiin ja piilotettiin yhteiskunnasta.

-  1890-luvulla perustettiin ensimmäinen kehitysvammaislaitos.

3.      Sosiaalivaltio 1900-luvun jälkipuoliskolla

- Laki kahdeksan tunnin työajasta 1918

4.      Sosiaalivakuutus 1920-luvulta

- Vaivaistalot alkoivat muuttua kunnalliskodeiksi

-  Oppivelvollisuuslaki 1921

-  Köyhäinhoitolaki 1922

-  Työehtosopimuslaki 1924

-  Laki joukkotyöriitojen sovittamiseksi 1925

-  Terveydenhoitolaki 1927

-  Lapsityövoimankäyttöä säätelevä laki 1929

-  Työttömyysvakuutus 1934

-  eläkevakuutus 1937

-  1940-luvulle asti muutamia sairaaloita ja tuberkuloosiparantoloita

-  Invalidihuoltolaki 1947, rajatulle erityisryhmälle tarkoitettu laki, jonka etuuksiin kuuluivat lääkintähuolto, koulutus ja työhuolto.

-  1950-luvulla kuntoutusta pidettiin toimintana, joka sairasvuoteelta johti työelämään ja ehkäisi pysyvää työkyvyttömyyttä.

- Vammaisten palvelut

-  1960-luvulla perustettiin kuntoutusosasto, joka alkoi nopeasti laajentumaan. Alkoi yhdistymään yleisiin palvelujärjestelmiin

-  1960-1970-luvulla alettiin perustamaan vanhainkoteja, jossa saivat asua omissa huoneissaan ja heidän erityistarpeet huomioitiin

-  1972-luvun terveyshuoltolakiin sisällytettiin lääkinnällinen kuntoutus

5.      Hyvinvointiyhteiskunta 1980-luvulta

-  Toimeentuloturvat, ansiosidonnainen toimeentuloturva yms.

-  1980-luvun puolivälissä lääkintähuolto siirrettiin osaksi terveydenhuoltojärjestelmään

-  Samoihin aikoihin aloitettiin vammaisten lasten erityisopetus, kehitysvammanhuoltopalvelujen ja päihdehuoltopalvelujen yhdistäminen julkisiin palveluihin.

-  Kotipalvelu ja palvelutalotoiminta alkoi.

- 1990-luvulla haluttiin parantaa kuntoutujien asemaa uudistuksissa.

-  Haluttiin toteuttaa työkykyä ylläpitävää toimintaa

6.      Laatuyhteiskunta 2000-luvulla

-  Kumottiin viimeinen osa invalidihuoltolaista.

Kuntoutuksen alkuvaiheessa keskeiset tehtävät oli itsestä riippumattomista syistä aiheutuneiden vaurioiden/vammojen korjaaminen, nykyään keskeisiä tehtäviä kuntoutuksella yritetään ehkäistä sairauksia, vammoja ja syrjäytymiseen liittyviä ongelmia.

Kuntoutumisen keskeisinä tehtävinä on parantaa kuntoutujan elämänlaatua ja sen hallintaa.

Ennen suhtautuminen sairaisiin, heikkoihin, vammaisiin ja poikkeaviin on ollut hyvin ennakkoluuloista, heitä on syrjitty ja sorrettu.

Nykypäivänä ollaan avarakatseisempia, omia palvelukoteja sekä kotihoitoja on järjestetty ja kuntoutus on osana jokapäiväistä hoitotyötä.

Sodasta alkoi kuntoutus kehittymään sekä lääkehuolto. Se oli rajattu aluksi, minkä jälkeen sitä alettiin kehittämään enemmän.

työvoimapula alkoi myös kehittämään kuntoutusta kehitysvammaisille ja invalideille enemmän.

Laman aikana nousi esiin kysymys miten yhteiskunta huolehtii heikoimmista. Tapahtui sosiaaliturvan supistuksia.

Avuntarve alkuvaiheessa oli saada heikompia autettua ja tehdyn ongelman poistamista, kuten kurjuuden.

Alettiin kehittämään lakeja hyvinvointiin liittyen, kehittämään ihmisten kuntoutusta, parempi olosuhteita sekä hoito alkoi olemaan sosiaalisempaan.


Pohdimme seuraavia asioita.

  Minä poikkeavana lapsena 1900-vuoden alussa.

§  Miten minuun suhtauduttiin?

§  Minne minut laitettiin?

§  Miten minua kohdeltiin?

§  Sainko minä minkäänlaista koulutusta?

§  Luultiinko minua riivatuksi?

§  Olenko ollut rangaistus vanhemmille?

§  Sainko samaa perushoitoa kuin muut lapset?

§  Asuinko edes kotona?

§  Millaiset olosuhteet minulla oli?

§  Sainko minkäänlaista ravintoa?

§  Miten olin poikkeava?

§  Olinko vajaaälyinen, epämuodostunut syntyessäni, olinko mielisairas?

§  Koska minun olosuhteitani alettiin parantamaan?

§  Miten vanhempani suhtautuivat minuun?

§  Olinko onnellinen vai tuliko tarve tappaa ihmisiä?

§  Sainko erikoisia ystäviä?

Minä poikkeavana lapsena 1950-luvulla.

§  Miten ihmiset suhtautuivat minuun?

§  Millaisissa olosuhteissa elin?

§  Millä tavalla minua kuntoutettiin?

§  Olivatko vanhempani hylänneet minut?

§  Sainko tukea mistään?

§  Minkä takia olin poikkeava?

§  Sainko ilmaista hoitoa?

§  Saivatko vanhempani minusta mitään rahallista tukea?

§  Olinko psykopaatti, tunteeton?

§  Sainko ravintoa tarpeeksi?

Minä poikkeavana lapsena 2000-luvulla

§  Kuinka hyvin saan apua/tukea?

§  Saanko rahallista tukea?

§  Minkälaista on kuntoutukseni?

§  Miksi vajaaälyistä kutsutaan nykyään?

§  Jouduinko vintille?

§  Asunko kotona?

§  Pääsenkö töihin?

§  Huolehtivatko vanhempani itse minusta?

§  Onko minulla parisuhdetta?

§  Onko minulla sosiaalisia kontakteja?

§  Olenko sosiaalisessa mediassa, kuten facebook, instagram, kuvake?

§  Etsinkö seuraa netistä?

§  Saanko lapsia?

§  Omistanko elektroniikkaa paljon, kuten iphone?

§  Olenko minkälaisessa koulussa?

§  Vai käynkö kotikoulua?

§  Olenko samassa kehitysvaiheessa muiden ikäisten kanssa?

§  Voinko elää normaalia elämää.

§  Miten minuun suhtaudutaan nykyään?