Psyykkisen toimintakyvyn arviointi

Miten psyykkistä toimintakykyä voidaan arvioida?

Olemme huomanneet etsiessämme tietoa, että psyykkistä toimintakykyä voi arvioida eritavoin.

Arviointia tehdään ihmisen kokemuksen perusteella, sitä voi arvioida vaikkapa psykologisilla testeillä, havannoimalla, taikka vapaamuotoisella haastattelulla. Psyykkistä toimintakykyä voidaan arvioida myös erilaisilla mittareilla esim. mini-mental state examination (muistitoimintojen arviointi) ja DEPS-asteikko (masennuksen huomioimiseen) 

Havannoinnissa tulee huomioida ainakin

• Muutoksia ulkoisessa olemuksessa, esimerkiksi ilmeistä sekä eleistä ja liikkeistä
• Miten selviytyy arjesta.
• Sosiaalisten suhteiden huomioiminen
• Huomioi jos asiakkaalla on sairauksia, jotka vaikuttavat psyykkeeseen.
• (Mahdollisen lääkehoidon vaikutusten seuranta)

Vapaamuotoinen haastattelu

• Asiakasta itseään
• Läheiset
• Henkilöitä, jotka kuuluvat asiakkaan elämään jotenkin (esim, työelämässä ja koulussa jne..)

Millaisia kysymyksiä esittäisimme?

Asiakkaalle 

Millaiset välit ovat perheen kanssa?

Millaisena koet itsesi?

Mitä ajattelet tällä hetkellä?

Millaisia haasteita kohtaat arjen tilanteissa?

Kuinka pärjäät työ-/kouluelämässä?...vai oletko eläkkeellä?

Millainen lapsuutesi oli?

Mitä tulee ensimmäisenä lapsuudestasi mieleen?

Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

Millainen on avuntarpeesi?

Millaisena oireilu alkoi? Milloin?

Läheisille

Oletteko huomanneet muutoksia ulkoisessa olemuksessa?

Kuinka selviytyy arjen haasteista?

Onko suvussanne vastaavia sairauksia/oireita?

Minkälaista apua tarvitsee?

Millaisia oireita olette havainneet?

Minkälaisia kriisitilanteita on ollut lapsuudessa?

Verkostokartta

Verkostokartan avulla voi kartoittaa elämässäsi tärkeitä ihmisiä, jotka ovat sinua lähellä.

Verkostokartta voi kertoa siitä, millainen tukiverkosto ihmisellä on, ihminen huomaa itse yllättäviä asioita, kuten kuinka paljon hänellä ihmisiä on ympärillään. Tieto asiasta voi helpottaa henkilön itsensä mieltä, kun huomaa ettei ole asiansa kanssa yksin. Se voi kertoa myös siitä, onko ihminen valmis käsittelemään asioita itsensä ja muiden kanssa.