torstai 28. marraskuuta 2013

Perhekuntoutus

Mitä perhekuntoutus on?
Se on keino turvata lasten ja perheen hyvinvointi, osaltaan se voi myös auttaa perheen eheytymisessä. Siinä arvioidaan vanhemmuutta, tuetaan lapsiperhettä arjentoiminnoissa. Se voi olla myös voimavarojen suunnitelmallista tukemista, mikäli löytyy keinoja tukea tätä perhettä. 



Mitä sisältää?

Perhekuntoutuksen toteuttajina toimii mm. seuraavat tahot:
  • Perhe- ja kasvatusneuvola
Auttaa ja tukee vanhempia lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa, sekä kysymyksissä. Yhteyttä voi otta myös jos perheessä ilmenee vuorovaikutusongelmia esimerkiksi traumasta johtuen. Pyrkii edistämään vanhempien yhteistyön toimivuutta. Siellä työskentelee mm. psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, lastenpsykiatri ja toimistotyöntekijöitä.

  • Perhetyö
Sosiaalitoimiston kautta saatava apu perheen arjen ja jaksamisen tukemiseen. Apu on tarpeen mukaista esim. ulkoiluapua, lasten/lapsen hoitoapua, keskusteluapua jne. on saatavilla. Keskeinen tarkoitus on lapsen edun turvaaminen. Kontrolli on aina läsnä, joten se ei ole pelkästään tukea perheelle. Pääasiassa toimihenkilönä on perhetyöntekijä.
  • Lastensuojelu  
Lastensuojelu jakautuu ehkäisevään lastensuojeluun sekä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun.

Ehkäisevä lastensuojelu
  • Peruspalvelut kunnissa; Äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, terveydenhuolto
  • Ei edellytä perheitten olevan lastensuojelu asiakkaita.
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
(Kuva on googlesta)
  • Alkaa kunnan sosiaalitoimesta; hakemuksesta, lastensuojelutarpeen arviointi pyynnöstä tai lastensuojeluilmoituksesta.
  • Asiakkuus alkaa kun lapsesta on tehty päätös lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisestä tai lapsi sijoitetaan kiireellisesti.
Tukihenkilötoiminta
Tukihenkilö viettää tuettavan kanssa aikaa eritavoin; harrastukset, elokuva, ulkoilu yms..
Tukihenkilö tukee lasta ja voi olla todella tasapainoittavaa lapselle sekä vanhemmalle. Vanhempi saa rauhassa käydä vaikka lenkillä tai kaupassa sillä aikaa kun lapsi on tukihenkilön kanssa vaikka puistossa leikkimässä.
Tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja apu voi olla todella suuri lapselle ja tämän vanhemmille.
Tukihenkilö voi toimia lapselle erilaisina roolimalleina sekä tukee lapsen/nuoren kasvua sekä kehitystä.
Tukihenkilötoiminnan järjestää erilaiset lastensuojelujärjestöt sekä tuettua asumista nuorille järjestö.

Tukiperhe
Tukiperhetoiminta avustaa vanhempia, joilla voimavarat ovat todella vähissä. Vanhemmat saavat tukiperhetoiminnan avulla vanhemmat saavat omaa aikaa kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa viikonlopunaikana. Tukiperhe voi ottaa lapsen hoitoon joko päiväksi taikka yöksi, riippuen siitä mitä on vanhempien kanssa sovittu.
Tukiperheellä pitää olla
  • Aikaa ja tilaa lapselle
  • Halu huomioida ja vastata lapsen tarpeisiin ja tukea häntä.
  • Kyky kohdata erilaisuutta
  • Pystyy toimia yhdessä lapsen vanhemman ja sosiaalityöntekijöiden kanssa
  • Myönteinen sekä avoin
  • Sitoutumiskykyä asiaan sekä joustavuutta

Koko perheen arviointi- ja hoitojaksot

Hoitojakso suunnitellaan yksilöllisesti tarpeiden mukaan, jonka jälkeen suunnittelua aletaan toteuttaa ja lopuksi arvioidaan miten edistystä on tapahtunut, ja onko vielä tarvetta jatkossa kyseiseen hoitoon/hoitojakson jatkamiseen. 

Sijoitus kodin ulkopuolelle

Lastenkodit
Lasten kodissa on joko huostaan otettuja ja tukitoimenpiteenä sijoitettuja lapsia.
Tämä on viimeinen vaihtoehto joka otetaan käytäntöön, eli silloin kun lapsen terveys/hyvinvointi on vaarassa. Myös lapsen vanhempi voi ottaa yhteyttä asiasta mikäli kokee ettei pärjää lapsen kanssa/kykene huolehtimaan tästä.

esim. vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsesta alkoholismin, huumeiden tai väkivaltaisuuden takia.


Sijaisperhe
Kun lastensuojelullisista syistä päädytää huostaanottamaan lapsi, voidaan se sijoittaa sijaisperheeseen, joka ei laillisesti ole perhettä. Toimii perheenä biologisten/laillisten vanhempien sijasta ja antaa mahdollisuuden elää normaalia/hyvää elämää. Sijaisperheen vanhemmat ovat koulutettuja. Myös lapsen biologiset vanhemmat voivat olla osallisena lapsen sijoituksessa sijaisperheeseen, mikäli haluavat antaa lapsen pois. Lapsi voi olla sijoitettuna 18-21-vuotiaaksi asti.

Ammatillinen perhekoti
Lain mukaisen luvan saanut perhekoti, jonne sijoitetaan vaikeahoitoisia lapsia (ei pystytä sijoittamaan sijaisperheeseen). Enintään 4 hoidettavaa lasta/nuorta, omat lapset mukaanlukien. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa joudutaan hoitamaan sisaruksia. Ammatillisella perhekodilla tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta ja sen laadusta.





Perhekodit

Millaista on perhekodin elämä?
Se on normaalia elämää, jota eletään ammattihenkilöiden kanssa. Tavoitteena on antaa rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö, jossa asetetaan tietyt rajat/säännöt joita noudatetaan. On myös tärkeää, että pystyy rakentamaan luottamuksen lapseen/nuoreen, joka on tullut mukaan kyseisen perheen elämään. Perheellä voi olla hyvät mahdollisuudet tarjota erilaisia harrastuksia ja he pyrkivät täyttämään kaikki tarpeet joita lapsella on, heidän tarkoituksensa ei ole korvata biologisia vanhmepia. Perheellä voi olla erityis osaamisia, kuten vammaistyö, neurologiset ongelmat, murroikäiset lapset jne. 

Mitkä asiat voivat aiheuttaa ristiriitoja perhekodissa?

Ruokailutottumukset
Kotiintuloajat
Pukeutuminen
Kotityöt
Läksyjen teko
Yökyläilyt
Kavereiden vierailuajat
Kouluunmeno (mikä on riittävä syy olla pois koulusta esim. päänsärky, pahoinvointi, kuume)
Uskonnollisuus (esim. ilta-/ruokarukous)
Hiustenvärjäys
Meikkaaminen
Kavereiden ikä
Seurustelu

Lähihoitajan työ perhekodissa on varmasti hyvin vaihtelevaa, eikä yksikään päivä olisi samanlainen. Uhma-/murrosikäiset ovat varmasti haastavia jos lapsi on vastahakoinen asumaan perhekodissa, vaikka se olisikin lapsen etu. 

Tehtäviä ja vastuita joita lähihoitajalle kuuluu perhekodissa:

  • Ulkoilisi lasten kanssa
  • Tekisi ruokaa
  • Siivoaisi
  • Asettaisi rajoja
  • Toimisi joustavasti tietyissä asioissa (ulos pääseminen)
  • Jakaisi kotitöitä lasten kesken (ikä huomioidaan)
  • Toimisi kuuntelijana, keskustelijana ja tukijana lapsille
  • Lasten terveydestä huolehtiminen
Haastavinta voisi olla keskustelu murroikäisten kanssa ja se että pitäisi koko ajan toimia ammatillisesti.

Palkitsevinta olisi se että tietää lasten olevan hyvässä hoidossa ja että pystyy auttamaan tarpeiden mukaisesti. On myös palkitsevaa se, että voi saada kiitosta lapsilta ja mahdollisesti myös biologisilta vanhemmilta, mikäli he osaavat suhtautua asiaan järkevästi.






Lastensuojelulaki 
Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapselle mm. turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys, sekä erityistä suojelua. 
Sen keskeisimpiä periaatteita on:
• lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen • vanhempien tukeminen kasvatuksessa ja huolenpidossa • perheen ongelmien ehkäiseminen ja niihin ajoissa puuttuminen • lapsen edun huomioiminen
Kun lapsen etua arvioidaan, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 
• tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet • mahdollisuuden saada ymmärrystä ja hellyyttä, sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa • toivomuksia ja taipumuksia vastaavan koulutuksen • turvallisen kasvuympäristön, sekä fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden • itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen • mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa omiin asioihinsa • kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Kun lastensuojelua toteutetaan, on huomioitava lapsen mielipide, iästä ja kehitystasosta riippuen. 
12 vuotta täyttänyttä lasta on kuunneltava häntä koskevissa asioissa. 

Lapselle määrätään edunvalvoja huoltajan sijasta jos:
• on perusteltu syy, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa • edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. 
Sijaishuolto Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä muualla kuin kotona. Sitä voi järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsi voidaan sijoittaa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

1 kommentti:

  1. Kehittämisidea: tekstistä voisi tehdä vähemmän "tietokirjamaisen", eli voisitte kirjoittaa "mitä opimme tällä tunnilla" idealla:)

    VastaaPoista